Teholämpö

Office hours

08:00 am - 06:00 pm

Ota yhteyttä
Teholämpö toimisto palvelee sinua. Ota yhteyttä
Yhteystiedot

Käyntiosoite:
Ristipellontie 16,
00390 Helsinki

+358 44 733 4492

toimisto@teholampo.fi

Löydä tietoa

Usein kysyttyä

Mitä eroa on putkiremontilla ja linjasaneerauksella?

Mitä putkiremontti tarkoittaa?

Putkiremontti tarkoittaa viemäriputkien ja/tai käyttövesiputkien peruskorjausta ja uusimista. Osa viemäriputkista voidaan mahdollisuuksien mukaan sukittaa. Putkiremonttiin yhdistetään usein muita perusparannuskorjauksia kuten kylpyhuonesaneeraus ja taloyhtiön yleisten tilojen, kuten saunaosaston saneeraus. Putkiremonttia kutsutaan usein myös linjasaneeraukseksi.

Mitä linjasaneeraus tarkoittaa?

Linjasaneerauksen termi tulee siitä, että putket kulkevat kerrostaloissa linjoittain – esimerkiksi pystylinjoittain alhaalta ylös – jotka sitten kattavasti saneerataan. Tarkemmin sanottuna, linjasaneeraus on siis aina putkiremontti, mutta kaikki putkiremontit eivät ole linjasaneerauksia.

Putkistot alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa tavallisesti 40-60 vuoden jälkeen. Toistuvat putkivuodot ja vesivahingot ovat akuutti merkki remontin tarpeesta. 

Putkiremontin ajankohtaan vaikuttaa myös taloyhtiön muut remonttitarpeet. Taloyhtiön teettää usein yksittäiselle rakenteelle tai sen osalle kuntotutkimuksen tai kuntoarvion. Kuntotutkimuksessa tutkitaan rakenteen kuntoa perusteellisesti, kun taas kuntoarviossa järjestelmien kuntoa arvioidaan yleispiirteisemmin. 

Hallitus esittää yhtiökokouksessa vuosittain lain vaatiman viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen. Jos taloyhtiölle on laadittu 10 vuoden tai 20 vuoden PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma), PTS kertoo milloin ja miten on ajateltu toteuttaa esimerkiksi vesi-, viemäri-, lämpö-, ilmastointi- ja sähköteknisiä korjauksia sekä rakennusteknisiä tutkimuksia ja korjauksia. Yhtiökokous päättää korjaushankkeiden aloittamisesta ja sen rahoittamisesta.

Putkiremontin ensimmäisessä vaiheessa tehdään tarpeellisia kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia ja keskustellaan alustavasta kustannusarviosta.Taloyhtiön tukena on usein taloyhtiön palkkaama projektipäällikkö, joka toimii myöhemmin usein myös töiden valvojana.

Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa urakoitsija mukaan keskusteluun. Suunnitteluvaiheessa valitaan toteutettava remonttitapa, tehdään tarkemmat kustannusarviot sekä laaditaan tarvittavat LVIS-toteutussuunnitelmat.

Toteutusvaiheessa urakoitsija tekee remontin taloyhtiön teettämien suunnitelmien pohjalta. Osakkaat päättävät omaan asuntoonsa liittyvistä muista perustason ylittävistä remonttitöistä eli niin sanotuista lisä- ja muutostöistä.

Putkiremontin hintaan vaikuttaa olennaisesti putkiremontin sisältö ja laajuus taloyhtiöissä. Se, kuinka paljon putkiremontti maksaa kerrostaloissa, riippuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

  • Uusitaanko remontissa pelkät käyttövesiputket vai käsittääkö putkiremontin hinta käyttövesiputkien ja viemärien peruskorjauksen? 
  • Yhdistetäänkö remonttiin myös kylpyhuoneiden saneeraus? 
  • Uusitaanko ja/tai sukitetaanko viemärit? 
  • Korjataanko tai tehostetaanko samalla ilmanvaihtoa? 
  • Uusitaanko lämmitysjärjestelmä?
  • Uusitaanko sähkönousuja tai antenni- tai datajärjestelmä? 
  • Yhdistetäänkö remonttiin yleisten tilojen saneerausta tai tilamuutoksia?  Yhdistetäänkö remonttiin energiaremontteja?
Kerrostalon taloyhtiön tulee on etsiä hankkeeseen sopiva ja kokonaistaloudellinen urakkamuoto. Putkiremontin hintaan kerrostaloissa voi vaikuttaa myös se, kilpailutetaanko kaikki urakan osat erikseen vai päädytäänkö esimerkiksi KVR-urakkaan, jolloin suunnittelu ja rakentaminen tulee yhdeltä toimijalta.

Putkiremontin sisältö voi vaihdella, mutta lähtökohtaisesti putkiremontissa uusitaan vanhat käyttövesijohdot ja korjataan viemärit, joko korvaamalla viemäriputket uusilla tai sukittamalla  ne osittain tai kokonaan. Jos viemäriputket uusitaan, kaikki kylpyhuoneen pinnat puretaan ja pinnat uusitaan.

Remonttiin voidaan sisällyttää myös esimerkiksi ilmanvaihdon uusimista ja säätöä, sähköjen osittaista uusimista, lämmitysjärjestelmän uusimista tai energiaremontteja. Osakkaat voivat joissain tilanteissa yhdistää putkiremonttiin myös keittiöremontin tai muita lisä- ja muutostöitä, jotka laskutetaan urakoitsijan toimesta osakkaalta erikseen.

Taloyhtiön tilaama putkiremontti rahoitetaan usein taloyhtiölainalla, joka jyvitetään osakkaille remontin päättyessä. Osakkaat voivat remontin päättyessä valita maksavatko lainaosuuden kokonaisuudessaan pois vai lyhentävätkö he sitä yhtiövastikkeen yhteydessä. Osakkaan lisä- ja muutostyöt laskutetaan urakoitsijan toimesta osakkaalta erikseen.

Koko putkiremonttihankkeen läpivienti suunnitteluineen voi viedä parikin vuotta. Tähän vaikuttaa oleellisesti taloyhtiön koko ja urakkamuoto, sillä esimerkiksi KVR-urakkamuodolla hankkeen kokonaiskestoa (suunnitteluineen ja toteutuksineen) voidaan lyhentää.

Riippuen urakan sisällöstä ja urakkamuodosta asuntokohtainen haitta-aika voi olla 2-16 viikkoa. Jos osa urakasta suoritetaan toisen toimijan toimesta, voi haitta-aika koostua erillisistä ajanjaksoista.

Putkiremontin myötä asukkaiden on useimmiten muutettava tilapäisesti pois asunnoistaan, joten tilapäismajoitusvaihtoehdot kannattaa selvittää hyvissä ajoin. Remontista aiheutuu vesi-, viemäri, ja sähkökatkoja sekä remontin sisällöstä riippuen myös lämmitykseen liittyviä katkoksia. Viemäreiden sukitus aiheuttaa viemärin käyttökatkoja. Kylpyhuoneita saneerattaessa kylpyhuoneet eivät ole käytettävissä. 

Lisäksi rakennustyöt aiheuttavat usein epämiellyttäviä pöly- ja meluhaittoja.

KVR eli kokonaisvastuurakentaminen on urakkamuoto, jossa urakoitsija vastaa kokonaisuudessaan hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Taloyhtiö tekee sopimuksen vain yhden urakoitsijan kanssa, joka huolehtii kaikista työvaiheista. KVR-urakka on usein taloyhtiölle huolettomampi ratkaisu kustannusten, aikataulun ja teknisen toteutuksen onnistumisen kannalta.